Päiväkirja

Oppimispäiväkirja

ENSIMMÄINEN VIIKKO

Menin työharjoitteluun erääseen paikalliseen vanhainkotiin. Kun menin sinne niin ensimmäinen tehtäväni oli opetella asiakkaiden nimet ja tutustua heihin. Vaikeaahan se ensin oli, kun niitä oli niin paljon. No kyllähän ne siitä sitten rupesivat jäämään mieleen ja rupesi pikku hiljaa osata antaa ruokaa ja juomia heidän toiveiden mukaan.


TOINEN VIIKKO

Toinen viikko oli jo huomattavasti helpompi aloittaa. Tiesi jo vähän talon tapoja ja asiakkaatkin rupesivat muistumaan. Ei jännittänyt enään niin paljoa. Paljon oli vielä opittavaa ja kaikkia ei voi edes oppia vielä tässä ajassa. Tällä viikolla pääsin lääkkeiden jakoon mukaan ja siinä nyt ei ollut mitään uutta. Se on ihan helppoa kun vaan keskittyy.


KOLMAS VIIKKO

Kolmannella viikolla kaikki rupesi menemään jo vähän vakiintuneemmin. Osasin jo vähän arvioida että missä järjestyksessä mitäkin tehdään ja mikä on asiakkaiden hoitojärjestys jos ei ole mitään ihmeellistä tai mullistavaa. Muilta hoitajilta kuuli mitä ihmeellisempiä juttuja mitä asiakkaat olivat keksineet tehdä. Ja tottakai kun vanhainkodissa työskentelee niin asiakkaat koettelevat heti rajoja että onkohan tuostakaan miksikään. Kävin yhden asiakkaan kanssa torilla. Hän oli kovin tyytyväinen ja sanoi minulle jossain vaiheessa: "Kun me kerran tänne olemme tulleet niin emme me täältä voi pois lähteä ennenkuin olemme syöneet ja juoneet pulla kahveet". Niin me sitten joimme kahveet ja söimme lätyt. Asiakkaan silmistä näki kuinka hänellä oli hauskaa.


NELJÄS VIIKKO

Viikot kuluu hurjan nopeasti, tuntuu kuin olisin juuri saapunut työssäoppiin. Tällä viikollla meillä oli kaksi koulupäivää, torstai ja perjantai. Perjantaina lähdimme luokkaretkelle muiden lähihoitajaopiskelijoiden kanssa Helsinkiin lähihoitajaliitto SuPerin järjestämään lähihoitaja päivään. Siellä oli luentoja ja yleistä tietoa annettiin eri arjen asioista. Kauheesti siellä oli myös tälläista ilmaiskrääsää jota tarttui sitten mukaan vaikka kuinka paljon.


VIIDES VIIKKO

Loukkasin heti viikon ensimmäisenä päivänä jalkani ja jäin siitä sitten koko viikoksi sairaslomalle. Loppuviikosta sairastuin korvatulehdukseen ja se vei minulta kaikki voimat. En voinut muuta kuin vain maata ja nukkua. Sinä viikkona nukuin melkein tuplasti jollen enemmänkin kuin yleensä. Sain sairaslomalle vielä vähän lisää jatkoa jotta tervehdyn varmasti.


KUUDES VIIKKO 


Sairasloma jatkui viel pari päivää. Kun sitten palasin taas töihin niin eipä siellä ollut oikeestaan mitään ihmeellistä tapahtunut. Jatkettiin siitä mihin jäätiin.


SEITSEMÄS VIIKKO

Meillä oli tällä viikolla taas pari päivää koulua. Oli ihan kiva nähdä taas luokkakavereita ja jutella kuulumisia. Töissä ei tapahtunut tälläkään viikolla mitään erityistä mistä olisi oppinut jotain uutta ja mielenkiintoista. Asiakkat olivat taas keksineet kaikkee mielenkiintoista tekemistä joka osasi yllättää sekä positiivisesti että negatiivisesti.

KAHDEKSAS VIIKKO 

Viimeinen viikko! Jehna, kylläpäs aika hujahti. Pääsin tällä viikolla yöhoitajan kanssa yövuoroon ja se oli mukavaa. Eipä yöllä mitään ihmeellistä tapahtunut, mutta oli hauska seurata kuinka ihmiset käyttäytyy yöllä. Siellä oli sellaisia tilanteita että asiakas halusi keskellä yötä kaakaota. No me keitimme hänelle sitä ja voi että hän oli tyytyväinen. Onhan tämä toisaalta tylsä lähteäkin, mutta on se sitten kiva kokea jotain uuttakin. Kiitän henkilökuntaa että ovat ottaneet minut vastaan hyvin. Mutta suurimmat kiitokset menee varmasti luokkakaverilleni joka varmasti tunnistaa itsensä tästä mikäli lukee tekstiä. Hän auttoi minua näiden tehtävien kanssa ja ilman sitä apua en olisi näistä selvinnyt. Mielessä on pyörinyt monta kertaa luovuttamisen mahdollisuus koko koulua koskien. Luokkakaverit ja opettajat ovat antaneet niin paljon zemppausta ettei tätä tässä vaiheessa voi luovuttaa. Kiitos teille suuresti =)

Hoitotyön periaatteet

Hoitotyön periaatteet


Yksilöllisyys
- Yksilöllisyys näkyy hoitotyössä siten, että jokaista asiakasta hoidetaan justiin niin kauan kuin siinä menee eikä sitä ruveta oikomaan. Asiakkaan toiveita kuunnellaan ja mahdollisuuksien mukaan niitä toteutetaan. Esim jos asiakas ei halua syödä vaikka puuroa koska hän ei ole sitä tottunut syömään, niin voimme tarjota hänelle jogurttia, leipää jne.


Turvallisuus, ulkoinen ja sisäinen
- Turvallisuus on kovin tärkeä osa tätä työtä. Esim. vaipanvaihto tilanteessa täytyy itse olla tosi skarppi ja luoda asiakkaalle sellainen vaikutelma, että kaikki on ihan hyvin eikä siitä ole mahdollista muksahtaa.

- Myös tällainen yleisturvallisuus on kovin tärkeää. Kuten esim. asiakkaiden sänkyjen laitojen nostaminen ylös (ei kaikille), ulko-, ja henkilökunnan ovien kiinni pitäminen. Tarkoituksena ennalta ehkäistä tapaturmien muodostumista.

- Myös hoitajien turvallisuus on todella tärkeä. Ei parane mennä tekemään jotain asiaa jos ei tiedä kuinka se tehdään tai on epävarma. Silloin on järkevää pyytää apua toiselta hoitajalta.

Omatoimisuus
- Asiakasta hoidetaan siten, että hän tekee itse niin paljon kuin mahdollista. Jos me autamme joka asiassa häneltä katoaa toimintakyky. Ja juuri sitä me yritämme säilyttää ja kohentaa.

Kokonaisvaltaisuus
- Huolehditaan asiakkaiden fyysisestä, spyykkisestä ja sosiaalisesta toimivuudesta. Esim. fyysinen: kannustetaan omatoimisuutta

Jatkuvuus
- Hoitajien täytyy kommunikoida keskenään asiakkaiden tekemisistä ja heidän kuulumisistaan. Aamuin illoin pidetään työvuoron vaihtuessa raportti jossa kerrotaan mitä on tapahtunut ja kuinka tästä eteenpäin.

Kulttuurilähtöisyys
- Jokaisen asiakkaan kulttuuria täytyy kunnioittaa. Jos joku ei vaikka uskontonsa vuoksi syö possun lihaa niin silloin sitä ei hänelle tarjota, ja piste.

Oikeidenmukaisuus
- Hoitotyössä vallitsee tasa-arvoisuus. Jokaista on kohdeltava ihmisenä ja samanarvoisena. Vaikkakin jotkut asiakkaat huutavat että heitä täytyy palvella nyt, niin ei se aina onnistu. Jos on edellinen homma kesken niin jos akuuttia hätää ei ole niin emmehän me voi jättää kesken sitä edellistä.

Vastuullisuus
- Jokainen hoitaja on itse vastuussaa tekemisistään. Jos munaa jonku homman on siitä itse kannettava seurauksensa.

Taloudellisuus 
- Tottakai pyrimme toimimaan taloudellisesti ja kestävän kehityksen periaatteilla. Kuitenkin joskus on vain aivan pakko tuhlata vähän enemmän kuin mitä olisi suotavaa.

Agressiivinen asiakas

Tässä tehtävässä kuului kertoa oma kokemus jostain agressiivisen asiakkaan kohtaamis tilanteesta. Kerron myös miten toimimme tilanteessa ja mitä tuntemuksia oli jälkeen päin ja ym.
Kerron tässä yhden tapauksen joka sattui minulle.

Eräänä kauniina päivänä, no päivä ei kyllä ollut kaunis. Vettä satoi kuin ämmiä äkeet selässä. Aurinko ei ollut koko päivänä pilkahtanutkaan. No menimme yhdelle asiakkaalle tekememään  normaalia vaipan vaihtoa. Asiakas oli agressiivisella tuulella ja yritimme ensin toisen hoitajan kanssa saada toimenpiteen suoritettua, mutta se ei meinannut luonnistua. No pyysimmme kolmannen hoitajan avuksi jotta hän voisi pidellä asiakkaan käsiä jotta voimme vaihtaa vaipan ilman suurempia iskuja. Vaipan vaihto sujui sitten ihan hyvin kunnes kolmas hoitaja päästi hetkeksi asiakkaan käsistä irti ja siinä samalla sekunnilla tämä asiakas löi minua suoraan jortikkaan. No se teki tietysti hivenen kipeää ja sanoimme asiakkaalle ettei noin saa tehdä. No tämä ei paljon häntä hetkauttanut vaan hän antoi luuvitosen laulaa uudelleen. Tällä kertaa sain onnesta käännettyä vähän kylkeä että isku osui tällä kertaa pakaraan. Sanoimme asiakkaalle uudestaan ettei noin saa tehdä.


Tuntemuksia tilanteen jälkeen

No eipä tilanteen jälkeen kauheen mukavat tuntemukset ollut. Alueet mihin iskut olivat tulleet olivat kipeänä ja työnteko hankalaa muutaman minuutin ajan. Puhuimme toisen työntekijän kanssa, että kuinka voisimme ensi kerran välttää tälläisen niin tulimme siihen tulokseen ettei ole muuta vaihtoehtoa kuin yrittää olla vähän eri asennossa ja pitää silmät, korvat ja nenä auki =)

Sote uudistus

Selvitä mitä tarkoitetaan sote uudistuksella? Mikä on keskeinen sisältö? Millaisia vaikutuksia uudistuksella ajatellaan olevan asiakkaan asemaan? Lähde aineistoa löytyy esim. stm www-sivuilta

Sote- uudistus eli Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden päivittäminen. Tarkoittaen sitä, että eri kuntia yhdistetään toimimaan yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Esimerkiksi Ikaalinen ja Hämeenkyrö tekee yhteistyötä terveyspalvelujen suhteen. Joitakin pieniä kuntia yhdistetään jotta niistä saataisiin suurempi ja kattavampi kokonaisuus. Pienet kunnat ovat alakynnessä isompia vastaan joten on ihan järkevää pyrkiä laajentamaan konseptia.

Huolenpitotyön perusteet, Tellervo ja Mauno

Tellervo ja Mauno ovat molemmat 84-vuotiaita, olleet naimisiisa 60 vuotta, mistä ajasta jo yli 50 vuotta on kulunut nykyisessä omakotitalossa. Taloa on jonkin verran kunnostettu, mutta lämmityksen ja peseytymistilojen taki asumisolosuhteet vaikeuttavat kovasti jokapäiväistä selviytymistä. Matkaa kauppaan on yli 5 kilometriä, mutta tähän saakka Mauno on kauppa-asiat hoitanut omalla autolla. Kauppaa lukuun ottamatt muualle ei juuri ole enään tullut liikuttua.

Tellervolla ja Maunolla on 3 lasta, jotka kaikki asuvat yli 100 kilometrin päässä. Lapsenlapsia on 7, mutta heistäkään kukaan ei asua samalla paikkakunnalla. Lähin naapurin on 3 kilometrin päässä. Naapuriin muutti vuosi sitten nuori perhe, jonka kanssa Tellervo ja Mauno eivät enää ole oleet tekemisissä kuten entisten pitkäaikaisten naapureiden.

Olosuhteissa tapahtuneiden muutosten takia Tellervon ja Maunon vanhin tytär on sopinut säännöllisistä kotihoidon palveluista vanhemmilleen. kotihoidon työntekijä on käynyt kerran viikossa hoitamassa Tellervon lääkejaon ja samalla keskustellen tarkistanut pariskunnan tilanteen muutenkin.

Tellervolla on jo pitkään ollut korkean verenpaineeen ja kolmoishermotulehduksen takia lääkitys. Kolmoishermosärk saattaa joskus lähes lamauttaa Tellervon toimitakyvyn. Verenpaine heittelee ajoittain kovasti ja kumartaminen aiheuttaa yleensä huimausta. Muistissa on tapahtunut parin viime vuoden aikana muutoksia. Myös liikuntakyky on heikentynyt nivelkulumien takia. Kävellessään Tellervo tukeutuu keppiin.

Mauno liikkuu kotiolissa ilman apuvälineitä. Hänellä ei ole diagnosoituja sairauksia eikä säännöllistä lääkehoitoa. Mauno haluaa viettää rauhallista elämää omassaa kotiympäristössään. kotihoidon työntekijä on muutaman kerran puhunut vanhusten päivätoiminnasta, mutta Mauno on kuitannut. että "on sitä päivätoimintaa omasta takaa".


Tellervo on kotihoidon työntekijälle kertonut, että hänen mielestään parempi paikka olisi asua Kirkonkylässä. Siellä kaikki olisi lähellä ja näkisi muitakin ihmisiä. Hän kun ei omasta mielestään enää jaksa laittaa ruokaa, ei siivota, ei pestä pyykkiä ja muutenkinn on elämä niin vaivalloista. Tellervon suurin toive on, ett "näkis joskus muitakin"


Tehtävä 1.

Olet Tellervon ja Maunon kotihoidon omahoitaja. Mitn keskustelet ja toimit heidän kanssaan? Miten ohjaat heitä palvelujen käytössä?

Tee ohjaussuunnitelma, jonka lopputuloksena on Tellervon ja Maunon kanssa tehty sopimus siitä, miten nykytilanteen muutostarpeisiin voitaisiin vastata, mitä palveluja lähdetään heille hakemaan ja miten tähän lopptulokseen olet heidän kanssaan/mahdollisesti omaisten kanssa keskustellen päätynyt.

 - Keskustelen heidän kanssaan kunnioittavasti ja tuomalla esille monia vaihtoehtoja. Ohjeistan heitä käyttämään mahdollisimman paljon tarjolle olevia palveluja.

- Hakisin heille muistia/ toimintakykyä ylläpitävää palvelua. Juurikin vaikka jokin päivätoiminta. Päivätoiminnasta tulisi auto hakemaan ja veisi pois. Mauno ei päivätoimintaan ole halunnut ja ei hänen sinne pakko ole mennä. Tellervo olisi kovinkin kiinnostunut ja hänellä on siihen kyllä mahdollisuus.

Tehtävä 2.

Tellervo ja Mauno ovat palveluohjauksesi perusteella tehneet valintansa(se voi olle esim. kotihoidon palvulujen lisääminen, vapaaehtoistyön liittäminen kotihoidon palvelujen oheen, muutto Kirkonkylälle vuokra-asuntoon tai jonkinlaiseen palveluasumisyksikköön tai joku  muu ratkasu)

Tee Tellervolle ja Maunolle hoito-ja palvelusuunnitelma tässä uudessa tilanteessa. Kirjaa palvelu- ja hoitosuunnitelmaprosesi (mm. ketkä osallistuvatsen laatimiseen. keille tiedotetaan, mistä asioista tiedotetaan, miten päätökset palvelujen järjestämisestä ja asiakaspalvelumaksuista tehdään).

-  Heille voi olla kyllä ihan järkevää asua lähellä palveluja. Heidän kannalta voisi olla järkevää tutustua erilaisiin apuvälineisiin. Esim. kainalosauvat tai rollaattorin avulla käveleminen olisi helppoa.

Hoito ja palvelusuunnitelma Tellervolle

Tellervo 84v
Sairastaa korkeaa verenpainetta, kolmoishermotulehdusta sekä nivelkulumaa.

Hoito ja palvelusuunnitelmaan osallistuu työntekijä, tässä tapauksessa kotihoidosta joku, asukas itse, hänen omaineen ja palvelupäällikkö


Päivittäisiä toimintoja
- Tellervo liikkuu jonkin verran: kävelee keppia apuna käyttäen, tarvittaessa häntä tuetaan kävelemisessä

Puketumisessa Tellervo ei tarvitse ulkopuolista apua vaan pärjää itsenäisesti

Henkilökohtaisen hygienian ylläpitämisessä tarvitsee osittain apua. Pystyy itse huolehtimaan pesustaan, mutta hänelle tarjotaan myös mahdollisuutta pyytää toimenpiteisiin apua.


Lääkehoito

- Käyttää korkeaan verenpaineeseen painetta alentavaa lääkitystä.
- Kolmoishermotulehdukseen hänellä on myös lääkitys
- Lääkejaosta vastaa kotihoidon väki.



Tellervon kannalta olisi kauhean hyvä jos hän rupeaisi käymään päivätoiminnassa.



Hoito ja palvelusuunnitelma Maunolle

Mauno 84vuotias ja hänellä ei ole sairauksia jotka olisi diagnosoitu.

Mauno ei tarvitse päivittäisissä toiminnoissa ollenkaan apua.

- Hän liikkuu itse ilman apuvälineitä,
- puketuminen sujuu vallan itsenäisesti,
- henkilökohtaisesta hygieniasta hän huolehtii itse, käy pesulla ja huolehtii puhtaat vaatteet päälle,
- ravitsemuksesta hän huolehtii siten, että käy itse kaupassa ja ostaa itselleen ja Tellervolle ruokaa.

Maunolla EI OLE minkäänlaista lääkitystä

Maunolle on mahdollisuus käydä tutustumassa päivätoimintaan.

Yksilö asiakkaana, Allin tarina

Alli on 84-vuotias yksin asuva leski. Hänellä on kaksi poikaa, joista molemmat osallistuvat äitinsä hoitoon mm. käymällä kaupasa ja huolehtimalla ruoasta. Vuorotellen pojat käyvät vähintään kaksi kertaa päivässä äidin luona. Allilla on sysänsairauksia ja hänen toimintakykynsä on alentunut muistin, psyken, liikkumisen, näön, lääkkeiden ottamisen, ruokailun, pukeutumisen ja peseytymisen suhteen. Hänellä ei oe lainkaan ollut kotihoipalveluja, koska pojat ovat huolehtineet äidistään.

Allin on käynyt kerran viikossa päiväkeskuksessa, jonne on järjestetty kuljetus. Alli on myös ollut lyhyillä hoitojaksoilla vanhainkodissa. Allin on tullut kutakuinkin toimeen poikiensa ja sukulaistensa avustuksella kotona, kaupungin keskustassa sijaitsevassa kerrostalossa. Nyt toisen pojan kunto on sydäninfarktin takia huonontunut ja Allin hoito joudutaan suunnittelemaan uudelleen.

Määrittele Allin hoidon- ja avuntarve. Allin hoidon suunnittelemiseksi tarvitaan hoitotiimi. Mitkä tahot tulevat mukaan hidon suunnitteluun ja miksi?


Hoidon ja avun tarve:

- Allin kannattaisi harkita muuttoa pois kotoa. Hänelle olisi järkevää asua paikassa missä olisi apua lähellä. Tälläisiä vaihtoehtoja on tuetun asumisen yksiköt tai vanhainkodit.

-Tosin tämä on vain yksi vaihtoehto. Hän voi myös ostaa kotihoitopalvelua, jolloin kotihoidosta kävisi hoitaja 3kertaa päivässä auttamassa päivittäisissä toiminnoissa. Näitä toimintoja ovat mm. vessassa käymiset ja peseytymiset ja vaatteiden huolto sekä lääkehuolto.

- Allin pojat voivat huolehtia hänen kauppa/muut yksityisasiat, kuten esim. lääkkeiden hankkiminen reseptien uusiminen jne.

- Kotihoitoa tekevien hoitajien arvioiden mukaan voivat he lähettää asiakkaan aina välillä tietyksi ajaksi intervalli hoitoon vanhainkotiin. Vanhainkodissa hoitajat voivat arvioida Allin toimintakykyä uudelleen ja tehdä päätöksen pärjääkö hän kotona enään ollenkaan vai onko hänen syytä jäädä vanhainkotiin.


Hoidon suunnittelu:

- Hoidon suunnitteluu osallistuu kolme osapuolta:
* asiakkaan omaiset
* asiakas itse
* Kotihoidon henkilökuntaa yleensä kotihoidon palvelupäällikkö

Omat ohjaustaitoni ennen työssäoppia

Omien ohjaustaitojen arviointi on todella tärkeää. On tärkeää osata arvioida sekä omaansa työskentelyä, jotta on mahdollista ottaa palaute vastaan ja sitä myöten sitten oppia enemmän.

Vahvuuksia:

- Omia vahuuksiani on varmasti sosiaalisuus. Olen mielelläni höpöttämässä ihmisten kanssa ja kykenen keskustelemaan eri asioista oikeinkin kovasti. Minulla onkin aina ollut vahvempi puoli tuo puhe kuin taas kirjallinen.

- Se mistä olen saanut myös ohjaajalta palautetta niin on se, että osaan laskeutua lapsen tasolle sekä leikkitilanteessa sekä myös keskustelussa

Heikkouksia:

- Heikkouksiani on juurikin kaikki kirjallinen työ.

- Näitähän tietysti sattuu kaikille, mutta muistini tuntuu välillä olevan oikeinkin hyvä mutta aivan liian lyhyt.

Uhkia:

-  Tilanteet jossa varmasti suoriudun heikoimmin ovat sellaisia jossa tarvitsisi päättää muidenkin asioista ja päätökset tarvitsisi tehdä nopeasti ja kysymättä toisilta heidän mielipidettä. Siksi toivonkin ettei tälläistä tilannetta tulisi tai ei ainakaan useasti

Miten voisin parantaa ja vahventaa heikkouksiani?

-   Heikkouksien vahvistaminen ei onnistu muuten kuin tekemällä kamalasti niitä töitä jotka kuuluvat näihin heikompiin osa-alueisiin